tiistai 11. kesäkuuta 2013

Pelkotilat


Läpitunkeva pelon tunne
se saa palaset putoamaan paikoiltaan
saa kuuntelemaan ääniä joita ei ole
Varmuus,
turvallisuuden tunne joka on kadonnut jo kauan aikaa sitten
Mistä ne tulevat, tai miksi ne eivät tule
Mikä, miten, miksi, milloin?
Tietämättömyys,
olen jumissa siinä.






Juokse lapsi,
juokse pakoon omia ajatuksiasi, 
pelkotiloja, ne ovat sinun
kiellä ne itseltäsi, kuin niitä ei olisikaan
valehtelet,
olet valehtelija
valehtelet kaikille koko ajan

kuinka vaikeaa sinun on pitää sama, kivettynyt
 valheiden haalistama ja kuollut hymy kasvoillasi
vaikka tunnet koko ajan tuskaa ja kipua sisälläsi

katson kuinka ahdistut hetki hetkeltä enemmän ja enemmän,
nielet kyyneleesi ja suljet silmäsi,
jottei kukaan huomaisi että itket,
ihan turhaa, joudut kuitenkin pian poistumaan paikalta
et kestä sitä, olet heikko tyttö,
myönnä se.






My shy smile, it's only fuckin lie
i have to try too much, it doesn't feel right..



2 kommenttia:

  1. Voitko laittaa tänne että voisi liittyä sun blogin lukijaksi? Sun kirjoitukset on ihania, tykkään lukea niitä sikana. Jaksuja sulle. <3 :)

    VastaaPoista